Piirin 30 v juhla 24.11.2018

Oulun kansallisen senioripiiri täytti 30 vuotta 24.11.2018.

Juhlatilaisuus vietettiin Aleksinkulmassa Oulussa lähes sadan vieraan läsnä ollessa.

Tilaisuus alkoi senioreiden ”taistelulaululla” ”Arvon mekin ansaitsemme”, säestyksestä huolehti Maija Tynkkynen

Oulun tuomiokirkkoseurakunnan pastori Salla Autere toi seurakunnan tervehdyksen ja hartaustilaisuuden päätteeksi laulettiin virsi 462 ”Soi Kunniaksi Luojan”. Salla puhui lämpimästi huolehtimisesta ja välittämisestä.

Oulun kansallisen senioripiirin puheenjohtaja Juhani Nevala toi avaus puheenvuorossaan esille eläkeläisten kasvan määrän ja myös sen voimavaran, mitä eläkeläiset ovat ja tulevat olemaan yhteiskunnassa. Hän vannoin yhteistyön nimiin ja varotti ikärasismista ja alleviivasi, etteivät eläkeläiset halua vastakkainasettelua ikäryhmien välillä.

Leena Saarela (laulu) ja Maija Tynkkynen (piano) esittivät yksinlaulua ”Soi vienosti murheeni soitto”, Laula tyttö” ja Lintujen joululaulu”, jonka jälkeen Aura Hasanen lausui suomalaisia runoja; ”Maa, jota rakastan”, Riitä itsellesi ihminen” ja ”Anna minulle kätesi”.

Keijo Nivala vei meidät mielenkiintoisen tarinan avulla suomalaisen iskelmämusiikin juurille Frank Hietalan ja Matti Jurvan sävelin.

Juhlapuheen piti kansanedustaja ja Kokoomuksen varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie. Hän painotti yhteisöllisyyttä ja yoi meille ajatelman kolmannesta iästä, kun työura on takana ja varsinainen vanhuus on vielä edessä. Se ajatus tuntui soivan hyvin joukkoomme.

Oulun reserviläiskuoron kvartetti johtajanaan Kari Kanniainen vei meidät perinteisen ja arvokkaan mieskuorolaulun juurille. Kvartetti esitti ”Suomen laulu” ja Suomalainen rukous”.

Tämän jälkeen palkittiin liiton myöntämillä kultaisilla kunniamerkeillä Tuula Peltomäki, Anneli Karioja, Marja Winblad ja Pirkko Liuska sekä piirin myöntämällä hopeisella ansiomerkillä Tellervo Anttinen, Kaarina Jaakkola, Sisko Julin, Marjatta Jounela, Markku Jounela, Olli Kaasila, Anneli Kauppi, Juhani Koskela, Kyllikki Koskela, Pirjo Koskela, Elsi Ryhänen, Pauli Ryhänen, Ritva Väisänen, Ilmari Haikola, Ritva Hietamies, Kaija Komu, Anna-Leena Järvinen, Riitta Törölä, Kaija Muranen, Tuula Leppäharju ja Irja Lehtinen, Hieno rivi ansioituneita saajia.

Vapaan sanan osuudessa puheenjohtaja Juhani Nevala luki eduskunnan puhemiehen Paula Risikon lähettämän tervehdyksen, jossa puhemies painotti turvallisuuteen ja kysyi mm. ”Onko Suomessa turvallista vanheta?”. Hän totesi, että tärkeintä on yhteiskunnan asenne ja totesi tulevan sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksen parantavan myös eläkeläisten asemaa ja palvelujen saatavuutta.

Senioriliiton tervehdyksen toi liittovaltuuston 1. varapuheenjohtaja Esa Anttonen Kajaanista. Esa toi puheenjohtaja Anneli Tainan henkilökohtaisen tervehdyksen ja painotti liiton kehittymistä ja sitä, että liitto panostaa jatkossakin koulutukseen ja jäsenistönsä etujen ajamiseen ja hyvinvointiin.

Keijo Nivalan loihtiman musiikin säestyksellä juhlayleisö siirtyi juhlakahvin ääreen, jonka tarjoilun hoiti ammattitaidolla Oulun sotilaskotisisaret. Tilaisuuden juonsi Tuomo Haikola.

Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavaa vuosikymmentä. -Juhani Nevala-

24.11.2018 Paula Risikon tervehdys

Arvoisat Oulun kansalliset seniorit, Hyvät naiset ja herrat Parhain tervehdykseni täältä eduskunnasta. Tätä kirjoittaessani eduskunnassa on juuri keskusteltu senioreiden turvallisuudesta. Eduskunnassa on syksyn aikana aloitteestani järjestetty keskustelusarja turvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Tänään aiheena oli ”Onko Suomessa turvallista vanheta?” Turvallisuus on ihmisen perustarve ja haluan näiden keskustelujen avulla luoda koko eduskunnan väelle tilannekuvan turvallisuudesta eri näkökulmista. Suomen väestön ikärakenne on muuttunut ja elinikä on pidentynyt. Elinikä voi olla jopa 105 vuotta. Tämä on seurausta hyvinvointiyhteiskunnasta ja elintapojen muutoksista. Seniorit eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä. Tähän joukkoon mahtuu erikuntoisia senioreita. Moni on varsin aktiivinen, osa tarvitsee enemmän hoitoa ja hoivaa. Varsinainen hoivan tarve ilmenee usein kuitenkin vasta 85 ikävuoden jälkeen. Tärkeintä on yhteiskunnan asenne. Minä toivon ikäystävällisempää Suomea, jossa suhtautuminen ikääntymiseen olisi nykyistä positiivisempaa. Vastakkainasettelu esimerkiksi lapsiperheiden kanssa on vanhakantaista, sillä kyllä senioriväestö lasten ja nuorten merkityksen ymmärtää. Monet isovanhemmat tuntevat lapsiperheiden arjen olemalla usein korvaamaton osa sitä. Hyvät ystävät, Kansallinen senioriliitto tekee todella arvokasta työtä. Lämmin kiitos siitä! Se on aktiivinen jäsentensä edunvalvoja ja tuo yhteiskunnalliseen keskusteluun tärkeitä asioita. Kansallisen senioriliiton keväisen jäsenkyselyn mukaan sen edunvalvonnassa ykkössijalle nousivat mm. terveydenhuollon palvelut. Nehän täällä eduskunnassakin puhuttavat. Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistus saatiin muutama viikko sitten liikahtamaan eteenpäin, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta sai maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslain ensimmäisen käsittelyn loppuun. Mietintöluonnokset siirtyivät perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Sieltä ne palaavat sitten aikanaan StV:n toiseen, ratkaisevaan käsittelyyn. Perustuslakivaliokunta edellytti kesän lausunnossaan lakeihin tiettyjä muutoksia. Ne on nyt tehty, mutta hallituksen esityksen perusperiaatteet eivät ole kuitenkaan muuttuneet. Valinnanvapaus toteutuu laajasti peruspalveluissa ja soveltuvin osin erikoispalveluissa. Valinnanvapaus sote-palveluissa on merkittävä muutos. Sen avulla vahvistetaan erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta sekä estetään palvelujen liiallinen keskittyminen maakuntakeskuksiin.
Hyvät seniorit, Vuosi alkaa kohta olla lopuillaan ja on aika rauhoittua joulun viettoon ja uuden vuoden tuloon. Olkoon uusi vuosi meille kaikille onnekas. Haluan välittää lämpimät onnitteluni juhlivalle senioripiirillenne ja kiittää vielä teitä kaikkia työstänne senioreiden eteen. Toivotan kaikille suojelusta maailman tuulissa, Rauhallista joulua ja Turvallista vuotta 2019. Paula Risikko Eduskunnan puhemies

Puheenjohtaja Juhani Nevalan avaus

Hyvät seniorit, arvoisa juhlayleisö Suomi täytti viime vuonna täydet satavuotta ja nyt juhlimme Oulun kansallisen senioripiirin kolmekymmenvuotista taivalta. Molemmat ovat tärkeitä, mutta juhlittava vuosimäärä kertoo myös yhteiskuntamme muuttumisesta näiden vuosien saatossa. Suomi ehti vanheta jo 70 vuotta enne kuin nähtiin aiheelliseksi ja tarpeelliseksi perustaa kansallisille senioreille oma piiri Ouluun. Siihen tulivat kuulumaan Pohjois-Pohjanmaan senioriyhdistykset ja Kainuu ja nimeksi tuli Oulun kansallinen senioripiiri. Piiriin kuuluvat tällä hetkellä paikallisyhdistykset Oulusta, Kuusamosta, Pyhäjärveltä, Raahesta, Kalajoelta, Ylivieskasta ja sitten Kainuun kansalliset seniorit. Näiden kolmenkymmenen vuoden aikana ovat eläkeläisjärjestöt kaikilta osin maassamme voimistuneet ja saaneet yhä merkittävämpää osaa tässä yhteiskunnassa. Kaikilla merkittävimmillä poliittisilla puolueilla on ns. oma eläkeläisjärjestö, vaikkakaan ne eivät ole enää suoranaisesti sidoksissa puolueisiin, kuten emme mekään. Myös Kansalliset seniorit on puolueisiin kuulumaton eläkeläisjärjestö. On tosin huomattavaa, se että jäseniämme on edelleenkin usein mukana vielä päivän politiikassa. Tällainen mukanaolo ajaa myös meidän asiaamme, sillä meitä eläkeläisiä koskevia päätöksiä tehdään edelleen poliittisissa puolueissa ja demokraattisesti valituissa elimissä. Niissä pitää puolustaa myös eläkeläisten asiaa. Yhteistyö on voimaa, hyvänä muotona näen eläkeläisjärjestöjen kasvavan yhteistyön yli eri taustaorganisaatioiden ja puoluerajojen. Valtakunnallisesti toimii Eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin EETU ja myös Pohjois-Pohjanmaan koskeva ns PIKKU-EETU on herätelty henkiin ja se pyrkii saamaan alueellisesti äänensä kuuluviin meitä kaikkia koskevissa asioissa. Ensi vuonna sekä valtakunnallisen EETUN että alueellisen ns. PIKKU-EETUN puheenjohtajuus on kansallisilla senioreilla. Meitä omaa eläkettä saavia on Suomessa jo yli 1,5 milj, joten roolimme yhteiskunnassamme on kasvava. Näistä eläkeläisistä on eri eläkeläisjärjestöissä n 300 000 ja työkyvyttömyyseläkettä saavia 203 000. Valitettavasti viime aikoina on ollut havaittavissa herkästi esille nouseva ikärasismi ja sen lieveilmiöt vielä työiässä olevia esim yli viisikymppisiä kohtaan. Se ei ole kenellekään etu ja voi kärjistyessään johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Työtätekeviä käsiä ei voi vähentää, kaikki tarvitaan, jos ne kädet kerta haluavat ja pystyvät. Tämän päivän eläkeläiset haluavat lapsilleen ja lapsenlapsilleen vain hyvää ne eivät halua lähteä rakentamaan eläkepolitiikassa sukupolvien välistä kiistaa ja riitaa.

Ottamatta kantaa eläkkeiden suuruuteen tai määräytymisperusteisiin todettava on, että kerättävillä eläkemaksuilla katetaan n. 75 % eläkkeistä ja rahastoilla n. 25 %. Kun tilanteeseen lisätään eläkkeen saajien määrällinen kasvu ja työikäisen väestön kasvun pysähtyminen olemme tai ainakin tulossa vaikeaan tilanteeseen. Sitä on hoidettava yhteisesti eteenpäin; rakentaen ei repien. Eläkeläiset eivät, korostan sitä vielä, eivät halua sukupolvien välistä vastakkainasettelua. Mitä Oulun kansallinen senioripiiri sitten tekee meidän kansallisten senioreiden paikallisyhdistysten ja koko seniorikentän eteen? Piiri järjestää yhdistysten toimintaan liittyvää koulutusta (mm. muistikerhotoimintaan, verkkosivujen ylläpitokoulutusta, talouskoulutusta ja rekisterien ylläpitokoulutusta jne). Koulutus on myös siis senioritasolla avainsana, lisäksi järjestetään yhdistysten yhteisiä kulttuuri- ja virkistystilaisuuksia, retkiä ja matkoja. Niillä on merkittävä rooli ns. yhteisessä toiminnassa. Kuitenkin vastuu ja laajin toiminta on jäsenyhdistyksissä, kuitenkin piiri ja liitto ovat voimakkaasti tukemassa sitä.

Piiri tukee paikallistasolla jäsenyhdistystensä osallistumista edunvalvontaan (esim. vanhusneuvostot) sekä tekee yhteistyötä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa, kuten jo mainittiinkin. Kansallinen senioriliitto järjesti jäsenkyselyn ja sen tulokset osoittavat jäsenistömme olevan jopa poikkeuksellisen tyytyväinen liiton ja sitä kautta myös piirin toimintaan. Vastauksista 88 pros oli erittäin tai melko tyytyväisiä. Käymättä tässä nyt tuloksia tarkemmin läpi ne kuitenkin velvoittavat tulevaisuudessa sekä liittoa, piiriä että jäsenyhdistyksiämme edelleen pitämään toimintamme tasoa korkealla. Uudistaessaan liiton strategiaa päädyttiin siinä uuteen senioreiden Visioon, jossa tavoitteenamme on olla Suomen Kiinnostavin senioritoimija. Siinä on haastetta pitkäksi aikaa. Strategian päämäärät tiivistetään viiteen nykyaikaisesti sanottuna POINTTIIN 1. Olemme edelläkävijöitä nettiasioissa 2. Vähennämme yksinäisyyttä ja autamme enemmän 3. Toimimme avoimesti ja houkuttelevasti 4. Järjestömme vahvistuu ja ME henki paranee 5. Edunvalvontatyömme on tehokasta

Arvoisat kuulijat Eläkeläiset liittomme lailla on siis ryhmänä merkittävästi kasvanut ja myös niiden merkitys suomalasien yhteiskunnan toimijana on noussut ja se tullut myös hyväksytyksi yhteiskunnan merkittävänä ja kasvavana väestöryhmänä. Tähän arvonantoon on osaltaan ollut vaikuttamassa kohentunut terveydenhuolto, eläkkeiden rahallinen kasvu, mutta ennen kaikkea eläkeläiset itse toiminnallaan. Eläkeläisistä on muodostunut aktiivinen ja toimiva osa yhteiskuntaa, enää ne eivät ole ”ajantappajia”, ei välttämätön paha, kustannuksia, vaan aktiivisia osallistuja, toimijoita ja vaikuttajia. Eläkeläiset ovat paikkansa ansainneet ja sen myös ottaneet. Kuinkahan moni teatteri, konsertti, matkanjärjestäjä tai vastaava kärvistelisi kannattavuutensa kanssa ilman eläkeläisasiakkaita. Kuinka paljon tietoa ja kokemusta on meissä senioreissa. Tämä tulee saada yhteiskunnan käyttöön nyt ja tulevaisuudessa. Suomi tarvitsee tekijöitä ja meissä eläkeläisissä on niitä, näitä käsiä ja aivoja ja osaamista tarvitaan vielä. Seniorit eivät hae yhteiskunnalta mahdottomia, vain tunnustusta ja hyväksyntää. Tämäkin ikäryhmä on tehnyt mittavan elämäntyön, jos meitä edeltänyt sukupolvi rakensi sodan jälkeen Suomen, me olemme rakentaneet hyvinvointi-Suomen ja olemme ylpeitä siitä. Hyvät juhlavieraat; on ilo nähdä teidät täällä tänään, todistatte eläkeläisten voiman ja halun elää täysillä eteenpäin. Monelle lankeaa myös kiitos tästä, ensinnäkin niille, jotka ovat olleet perustamassa Oulun kansallista senioripiiriä ja vieneet sitä eteenpäin 30 vuoden ajan.

Tähän liittyen tulen esittämään tämän tilaisuuden jälkeen pidettävälle syyskokouksen valitsemalle hallitukselle Oulun kansallisen senioripiirin 30 vuotishistorian tekemistä yhteistyössä Oulu yliopiston Suomen historian laitoksen kanssa. Nyt se on vielä mahdollista.

Kiitos myös kaikille, jotka olette olleet mukana rakentamassa tätä juhlaa. Kiitos esiintyjille, te teette tästä juhlan. Kiitos myös kaikille niin piirin kuin yhdistysten yhteistyökumppaneille, teitä tarvitaan. Me nyt vetovastuussa olevat pyrimme kunnialle viemään liikettä osaltamme eteenpäin ja aikanaan luovuttamaan sen seuraajillemme yhtä menestyvänä kuin minä me sen saimme.

Toivon teille kaikille kaikkea hyvää elämässänne ja vielä kerran tervetuloa tähän juhlatilaisuuteen.