35 v juhlakokous 25.11.2023
Oulun kansalinen senioripiiri ry piti sääntömääröisen piirikokokusensa Ylivieskassa 25.11.2023.
Samalla piiri juhli myös 35 vuotista historiaansa.
Vuosikokous valitsi uuden hallituksen, johon tulivat puheenjohtajana Taru Niemi Kainuun kansallisista senioreista ja jäseninä Kajaanista Jorma Niemi ja Osmo Thil, Oulusta Antti Auer ja Pirjo Bastaman, Kalajoelta Arvo Helanti, Ylivieskasta Mauno Jussila, Pyhäjärveltä Irja Lehtinen , Raahesta Hilkka Okkonen ja Kuusamosta Pertti Hekkala.
Kokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion.
Vusikokouksen jälkeen pidetyssä 35 vuotisjuhlassa tervehdyssanat lausui piirin puheenjohtaja Juhani Nevala, hartaushetken piti Ylivieskan kirkkoherra Eija Nivala, seniori Aura Hasanen viihdytti runoilla, Juhani Nevala esitti ajankuvia vuosien varrelta (linkki; 35 v juhlakokous 25.11.2023 | Oulun kansallinen senioripiiri ry ) ja Esa Anttonen toi liiton terveiset.
Juhalapuheen piti etänä eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (linkki referaattiin35 v juhlakokous 25.11.2023 | Oulun kansallinen senioripiiri ry ).
Tilaisuus päättyi "Maamme" lauluun ja leivoskahveihin.
Musiikista vastasi Ylivieskan seudun musiikkiopisto Johanna Tilus (piano), Emki Vavuli (Saksofoni) ja Martta Ervasti (viulu).
Oulun kansallinen senioripiiri ry
Muisteloja, ajankuvia vuosien varrelta
Ylivieska 25.11.023
Hyvät seniorit, hyvät kuulijat
Nyt alkava esitys perustuu toimintakertomuksiin, joita on löydetty helposti, vähän vaikeammin tai yritelty kaivaa pitkälläkin kaavalla. Kuitenkin selvä elämän kaari on saatu muodostettua tällekin järjestölle, joka samalla kuvaa samalla myös yhteiskunnan kehittymistä näiden 35 vuoden aikana.
Tähän varmaan voidaan ottaa Senioriliiton ”sloganit” eli teemat (23 kpl) ja niiden muuttuminen näiden vuosien aikana ja miten ne ovat muuttuneet vai ovatko muuttuneet.
Senioriliiton teemat 1993 – 2023
1993 Yhteistyö ja ihmissuhteet
1994 Iloa itselle - apua toiselle
1995 Jäsen - liiton voimavara
1996 Terveenä taipaleella
1997 Arki 80 vuotta sitten
1998 Senioriteettia on arvostettava
1999 Kaikenikäisten yhteiskunta
2000 Uskalla rikkoa rajasi
2002 Ei potkita mummoa - ei varasteta vaarilta
2003 Yhdessä jaksamme paremmin
2004 Suomi Euroopassa - Eurooppa Suomessa
2005 Turvallinen koti
2006 Liiku enemmän - luulet vähemmän
2007 Seniorit vaikuttajina
2008 Seniorit - enemmän ystäviä, vähemmän yksin
2009 Senioreissa nuortuu
2010 Seniorienergia liikkeelle
2011 Yhdessäoloa ja edunvalvontaa - jo 40 vuotta
2013 Seniorit ajassa mukana
2015 Seniorit – iloista ikääntymistä
2018 Seniorit nettiajassa
2021 Rohkeasti tulevaisuuteen
2023-2026 Elämäniloa ja voimaa
Seuraavassa poimintoja toimintakertomuksista ja ne kuvannevat myös ikääntymisen ja myös senioriliikkeen muuttumista ja toivottavasti myös kehittymistä. Valitettavasti en saanut aivan ensimmäisiä toimintakertomuksia käyttööni. Olisi pitänyt mennä entiseen maakunta-arkistoon kopiomaan, mutta jääköön se sitten varsinaisen historian kirjoittajan oikeudeksi. Tämä esitys on kepeämpi, poimintoja ja kirjoittajan tekemiä huomioita.
Alunperin ensimmäinen nykyisen Oulun piirin alueelle perustettu senioriyhdistys oli 12.2.1975 perustettu nimeltään ”Oulun Kansallinen Eläkeläisseura ry” ja se merkittiin rekisteriin 28.11.1975, eli 48 v sitten. Puheenjohtaja oli Eine Lindén. Seuralla oli mm. tanssiklubi, joka kävi esittämässä Minnesota-valsseja aivan estradeilla. Tämä yhdistys halusi pysyä ”itsenäisenä” eikä ollut valmis liittymään Kansalliseen senioriliittoon ja siihen kuuluvaan Oulun kansalliseen senioripiiriin, olivatko maksut Helsinkiin sitten peikkona vai mitkä. No noistahan asioista keskustellaan nykyisinkin.
Pitkien neuvottelujen jälkeen tämän seura sulautui Oulun kansallisiin senioreihin v 2015 ja sitä myötä tuli myös piirin toimintaan mukaan. Näistä pitkistä ja sitkeistä neuvotteluista, voisiko sanoa houkuttelemisista lankeaa kiitos muutamalle myös tässä salissa nyt olevalle seniorille. Loppu hyvin – kaikki hyvin.
Piirin jäsenyhdistysten perustamisissa Kainuun kansalliset seniorit sai alkuunsa 11.11.1972 (51 v sitten) ja Oulu perustettiin 18.12.1985, Raahen kansallinen eläkeläisseura ry 10.3.1978, Pyhäjärven seniorit ry 20.4.1986, Ylivieskan kansalliset seniorit näki päivänvalon 3.11.1992. Kalajoki perustettiin 2016 puolella, mutta merkittiin rekisteriin 19.1.2017, Kuusamo merkittiin rekisteriin 30.10.2015.
1987-1989
Oulun kansallisen senioripiirin edeltäjä ”Oulun läänin kansallinen eläkeläispiiri ry”, perustettiin 29.7.1988 tai paremminkin se merkittiin silloin rekisteriin. Perustaminen tapahtui kuitenkin jo v 1987.Rekisteröintiin paperit tulivat 15.1.1988.
Oulun läänin kansallinen senioripiiri päätti muuttaa nimensä Oulun Kansallinen Senioripiirikisi 24.6.1998 ja vielä kerran nimeä muutettiin niin, että Oulun kansallinen senioripiiri muutettiin Oulun kansalliseksi senioripiiriksi, mutta vain niin että sekä kansallinen että senioripiiri alettiin kirjoittamaan pienellä alkukirjaimella aikaisemman ison alkukirjaimen sijasta.
Se astui voimaan 8.12.2014. Sen jälkeen nimen on annettu olla rauhassa. Tässä tuli nyt paljon päivämääriä vuosilukuja, mutta toivottavasti tuli esille prosessi, millä on tultu Oulun kansalliseksi senioripiiriksi.
1980 luku haki toiminnan muotoja yhdistyksistä ja myös valtakunnallisesti muista piireistä. Henkilöjäsenmaksu v 1999 oli 5 markkaa ja liitolta saatiin tuolloin avustusta liitolta 5 000 mk.
1990-2000
Piirin 10 v juhla pidettiin 28.11.1997 Oulussa, osanottajia oli 33 ja silloinen liiton puheenjohtaja Seppo Vuorio piti ajankohtaiskatsauksen. Piirin jäsenmäärä oli 510 jossa laskua -10, vain Ylivieska oli onnistunut kartuttamaan jäsenmääräänsä. 1.10.1997
”Eväitä jaksamiseen” seminaarissa esitelmöi mm tri Esa Jussila aiheesta laktoosi-intoleranssi ja keliakia. Siis hyvin ajankohtaisia aiheita. Tämä ajankohtaisuus lyö leimaansa läpi piirin historia ja varmasti vielä paremmin yhdistyksissä.
Piiriseminaarissa Kajaanissa v 1997 oli tri Matti Vartiainen kertomassa Johannes Masseniuksesta, Kajaanin linnan pitkäaikaisimmasta vangista.
Kolmenpiirin tapaamisessa Vuokatissa oli peräti 160 osanottajaa v 1998. Tilaisuudessa mm. dosentti Aarne Läntinen esitelmöi aiheesta 80 vuotias Suomi, nyt ja tulevaisuus.
90 – luvun loppupuolella piiri valitteli pitkiä matkoja ja niiden aiheuttamia kuluja piirintalouteen ja jäsenmäärässä taiteiltiin 500 rajan kanssa uhkana menettää äänivaltaa liittokokouksessa.
Vuosituhannen vaihteessa 31.12.1999 piirin jäsenmäärä oli tasan 500.
2001-2010
Vuonna 2003 oli jäsenmäärä 454 ja tavoite ei ole muuttunut tästä päivästäkään; lisätä jäseniä tehokkaalla jäsenhankinnalla, tuttua tekstiä vai? Kalajoen hiipunutta toimintaa haluttiin puhaltaa uudelleen hehkuun ja Haapavesi/Haapajärvi alueelle haluttiin uutta yhdistystä, kuten tänäänkin.
Edelleen viriteltiin toivoa, että edellä mainittu Oulun kansallinen eläkeläisseura liittyisi Oulun kansallisiin senioreihin jakun fuusio tapahtui niin sen kautta se tuli myös Oulun kansallisen senioripiiriin mukaan.
Kansallisen senioriliiton liittovaltuuston jäsenenä oli vuonna 2003 Jorma Nousiainen Kajaanista, sittemmin myös valtuuston varapuheenjohtajana ja liittovaltuuston jäsenenä Taimi Nurminen Pyhäjärveltä.
Kalajoen kansalliset seniorit perustettiin v 2006 ja se liittyi Oulun kansalliseen senioripiiriin. Piirinpuheenjohtaja Jorma Nousiainen luopui puheenjohtajuudesta v 2007 ja Antero Juntunen astui remmiin.
Kalajoki-iltamat pidettiin Kalajoella 3.10.2008 ja näin yritettiin saada uudenlaista toimintaa piirin yhdistyksille, mukana olikin 80 osallistujaa.
2011-2020
Vuosikymmenen vaihduttua piiri osallistui 2011 perinteiseen edelleen silloiseen kolmen piirin tapaamiseen Muoniossa. Lapin ruskan hehkuvat värit tekivät vaikutuksen mukana olleisiin osallistujiimme, ainakin vuosikertomuksen mukaan. Piirimme 69 senioria osallistui tapaamiseen ja hurmaantui Lappiin.
Vuona 2012 oli Kainuun yhdistyksen 40 v juhlat, Ylivieska pääsi puolta vähempään eli vietti 20 v juhliaan, Ilmajoella käytiin ”Taipaleenjoki-oopperassa” ja pidettiin kuntavaali.
Brysselin matka tehtiin vuonna 2013 ja mukana oli 18 senioria, siellä oltiin Sirpa Pietikäisen vieraana.
Kuusamon uusi yhdistys rekisteröitiin 30.10.2015. Kuusamon yhdistyksen perustamiseen vaikuttivat merkittävästi piirin puheenjohtaja Reijo Sallinen ja liiton puheenjohtaja Tapani Mörttinen. Pohjoisen kolmen piirin tapaaminen oli Oulussa, ohjelmassa käytiin tietomaassa ja teatterissa katsottiin Pauliina Rauhalan romaanista dramatisoitu näytelmä ”Taivaslaulu” ja tutustuttiin Ouluhallissa seniorimessuihin.
Liiton järjestämällä 45-vuotissyntymäpäiväristeilyllä Tallinnaan 9-10.2.2016 oli piiristä mukana 20 henkilöä, vuosikertomus toteaa: – järjestelyyn olisi tullut paneutua paremmin mm. koko tapahtuman suunnitteluun (mukana 1100 osallistujaa) - tilaisuus oli silti hyvin muistorikas kokemus. Vuonna 2016 alettiin perustamaan myös Pikku-Eetuja piireihin valtakunnallisten liittojen yhteistyöelimen EETU ry:n esimerkin mukaisesti.
Piiri sai v 2017 3000 € avustuksen piirin Suomi 100 juhlan järjestämiseen. Piirikokouksissa, Kuusamossa ja Kalajoella, oli mielenkiintoiset esitykset, Kuusamossa Hannu Hautalan luontokuvat ”Karhuntassussa” ja Kalajoella Aino Ojalan esitys omakohtainen evakkotaival Petsamosta Kalajoelle. Kirkkopyhäkin oli poikkeava ”Oulun seurakuntien järjestämä reformaation 500-vuotisjuhlamessu Rotuaarin aukiolla”.
Vuonna 2018 24.11. järjestettiin piirin 30 v juhla Oulun Aleksinkulmassa. Tuolla rahalla saatiin aikaan arvokas juhla Suomen 100 vuoden historian kunniaksi.
Mukana oli 74 senioria ja juhlapuheen piti kansanedustaja Mari-Leena Talvitie.
Mannerheim-ooperassa Imajoella oli 43 ja senioriristeilyllä 2 Oulun piirin senioria.
Vuonna 2019 piiri oli mukana järjestämässä yhdessä Pikku-Eetun puitteissa eduskuntavaalien vaalipaneelia Aleksinkulmassa 14.3. Annettujen lupauksien suoranaista tulvaa oli kuuntelemassa 80 kymmentä senioria.
Uusien jäsenien hankinnassa liitto aloitti ROSE hankkeet (Rohkeasti senioriksi), jonka tapahtumia järjestettiin myös piirissämme, pääsääntöisesti Oulussa ja yksi Ylivieskassa. Nämä seminaarit ovat tuottaneet uusia jäseniä varsinkin Ouluun.
Keväällä 2020 iski musta aalto; Covid-19 virus ”Korona” pandemia. Se muutti toimintaa piirissä ja yhdistyksissä. ETÄ oli sana, jolla toimintaa voitiin kuitenkin pyörittää. Sen suurin vaikutus oli yhdistyksille ja erilaisia selviämisratkaisuja tehtiin. Seniori on kuitenkin tarvittaessa luova ja kekseliäs ja toimintaa pystyttiin jatkamaan erilaisesti sovellettuna. Peruutuksia jouduttiin toki tekemään lähinnä viranomaismääräysten perusteella. ”Hengissä ollaan ja pysytään” oli monen tunnuslause.
Jäsenmäärä putosi väistämättä myös valtakunnallisesti. Etä/digiosaaminen, jota senioreissa oli jo harjoiteltu, tuli arvoon arvaamattomaan. Piiri hoiti lähinnä pakolliset asiat ja mm Liittokokous pidettiin hybridinä.
2020-luku
Korona pandemia edelleen rajoitti toimintaa, mutta mm alueellinen Senioriliiton 50 v juhla pystyttiin pitämään Oulussa 13.11.2021 ja Rose tilaisuuksia jatkettiin osin etänä, osin kasvotusten.
Liiton 50 v pääjuhla pidettiin kutsuvierastilaisuutena 10.10.1921 Finlandia-talolla. Senioriliiton strategiaa jalkautettiin ja koulutuksiin ja nimenomaan teams:illä osallistuttiin vilkkaasti.
Ilmajoella oltiin edelleen oopperassa kolmen siirron jälkeen v 2022 ”Hiljaiset vihdoin perivät maan” esityksessä.
Stea rahoituksella on pystytty pitämään ns. piirin kehittämispäiviä tänä vuonna jo kolmannen kerran. Näistä kehittämispäivistä juontuu ”täky”, eli piirin yhteisohjelma, jossa yhdistykset laskevat edelleen ”Kynttilät sankarihaudalle” kunnianosoituksena Pyhäinpäivän aikaan. Tätä Rokuan kehityspäivillä ideoitua arvokasta tapahtuma on tavoitteena saada laajennettua enemmänkin liiton yhdistyksiin.
Kirkkopyhää vietettiin Helatorstaina 2022 Ylivieskan uudessa Pyhän Kolminaisuuden kirkossa todella sankoin joukoin.
Ohjelmissa alettiin valmistautumaan Hyvinvointi-alue uudistukseen ja sen tuomiin muutoksiin. Tämä taitaa olla koko senioriliikkeen merkittävin aihe tällä hetkellä, miten uudistus toimii ikääntyvän väestön kannalta ja onko se uhka vai mahdollisuus.
Piiri on kokoonsa nähden saanut liiton luottamispaikkoja kohtuullisesti joskus yhteistyössä mm Lapin piirin kanssa ja joskus ilman sitä.
Tällä hetkellä liiton hallinnossa piirin ehdokkaana ollut Esa Anttonen Kainuun senioreista valittiin Senioriliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi ja Ylivieskan Juhani Nevala liittovaltuuston jäseneksi Savonlinnan liittokokouksessa kesällä 2023.
Hyvät kuulijat
35 antoisaa vuotta on nyt takana ja senioriaate kasvaa ja voi hyvin. Yksi toivomus minulla olisi sekä itselleni että muille, että saadaan arkistot järjestykseen, niin on paljon helpompi asia koostaa sitten vaikka ”oikea”100 vuotisjuhliin.
Piiri kiittää kaikkia sen toiminnassa eri vuosina olleita, joiden avulla luku 35 on saavutettu. Piiri ei ole mitään yksin vaan piiri on yhtä kuin ne henkilöt, jotka siinä ovat toimineet ja toimivat. Sama koskee koko senioriliikettä, jäsenet tekevät liikkeen.
Toivomme kaikki Oulun kansalliselle senioripiirille menestyksekkäitä vuosia eteenpäin.
Juhani Nevala
Paula Risikko
Puhereferaatti
25.11.2023
Varapuhemies Risikko: Ikäystävällisen Suomen rakentamiseen tarvitaan yhteistyötä ja asennemuutosta
Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.) muistuttaa, että kaikkia toimijoita tarvitaan ikäihmisten hyvän elämän tukena. Tarvitaan hyvinvointialueita, kuntia, järjestöjä, seurakuntia ja yrityksiä edistämään ikäihmisten hyvinvointia. Varapuhemies Risikko puhui Oulun kansallisen senioripiirin 35-vuotisjuhlassa lauantaina 25.11.2023.
Ihminen asuu kunnassa, ja siellä on hänen elämänpiirinsä, jonka tulee sisältää muun muassa asuminen, liikkuminen ja harrastukset.
”Kuntien kaavoituksessa on annettava sijaa uusille asumisen muodoille. Asuinalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota esteettömään liikkumiseen. On myös tarpeen kunnissa kehittää uusia keinoja ikäihmisten liikunnan edistämiseksi sekä kulttuuripalveluiden ja muiden harrastusten saavutettavuuden parantamiseksi”, Risikko esitti.
Vanhuus ei ole sairaus, mutta usein ikääntyessä erilaisia terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä tukipalveluita tarvitaan.
”Hyvinvointialueiden vastuulla ovat sote-palvelut. Kotihoidon, palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoivan määrä ja sisältö on mitoitettava todellista tarvetta vastaavaksi. Sote-keskuksissa pitää olla geriatrista osaamista”, Risikko sanoi.
Kaikkia palveluja ei voi digitalisoida.
”Suomessa on kaikenikäisiä ihmisiä, joille syystä tai toisesta digitaalisten palveluiden käyttö ei sovellu. Siksi on oltava myös kasvotusten tapahtuvia palveluja”, Risikko muistutti.
Kansakunnan sivistys mitataan muun muassa sillä, miten se pitää huolta ikäihmisistä ja kaikista heistä, jotka apua tarvitsevat.
”Eri toimijoiden on myös toimittava yhdessä. Yhden luukun -periaatteella toimivat ikäkeskukset voivat olla kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyössä tuottamia. Ikäkeskukset voisivat mm. antaa palveluohjausta ja neuvontaa alueen palveluista”, Risikko esitti.
Suomessa koetaan myös ikärasismia.
”Tarvitaan asennemuutos ikääntyneitä ihmisiä kohtaan. Vanhaksi eläminen on hyvinvointiyhteiskunnan haluttu tulos. Senioriväestö ei kuitenkaan ole yhtenäinen väestöryhmä, moni on toimintakykyinen, ostovoimainen ja elämänhaluinen eläkkeelle jäämisen jälkeen vuosikymmeniä”, Risikko muistutti.
Risikko kiitteli senioripiiriä toiminnastaan ja tapahtumien järjestämisestä, koska on tutkittua tietoa, että sosiaaliset suhteet edistävät hyvinvointia ja että sosiaalisesti aktiiviset ihmiset elävät pidempään. Yksi tärkeä sosiaalisten suhteiden muoto on jäsenyys järjestössä tai yhdistyksessä. Riippumatta siitä, onko kyse urheilusta, kulttuurista tai hyväntekeväisyydestä, on johtopäätös selkeä: jäsenyys järjestössä tai yhdistyksessä edistää hyvinvointia.
”Ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi tarvitaan meitä kaikkia, minua ja Sinua”, Risikko totesi.
